Makia & Friends: Mikko Ryhänen
Tie, joka johti tänne
Kasvoin Espoossa, aivan Helsingin ulkopuolella. Luistelu kesällä, hiihto ja lumilautailu talvella.
Luistelu oli se, mikä minua todella kiinnosti, joten päädyin luistelemaan myös talvella. Luistelimme missä ikinä löysimme maata, joka ei ollut lumen tai jään peitossa. Sisäskeittipuistoja ei ollut 90-luvulla juurikaan, joten tähän sisältyi paljon tunkeutumista sisäpysäköintitiloihin ja muihin vastaaviin paikkoihin, joita löysimme. Kesäisin tutkimme kaupunkia loputtomasti ja yritimme aina löytää uusia luistelijoita.
Se oli tavallaan myös yksi ensimmäisistä porteistani valokuvaukseen. Uusien luistelupaikkojen tutkiminen ja löytäminen vaikutti siihen, kuinka tarkkailin ympäristöäni silloin paljon. Itse asiassa se luultavasti loi jo varhain tämän "etsimeen", jonka kautta maailma havaittiin. Tunnen, että samanlainen raaka intohimo, joka minulla oli rullalautailuun, käännettynä valokuvaukseen ja muihin asioihin, jotka olen myöhemmin elämässäni löytänyt.
Myös luistelun kautta löytämäni musiikki vaikutti kaikkeen merkittävästi, ja koen sen muovaavan paljon näkemystäni maailmasta. Raaka underground-tunnelma, joka oli näkyvästi esillä 90-luvun punkissa, hip hopissa ja indie rockissa sekä rullalautailussa.
Minusta tuntuu, että musiikin, rullalautailun ja valokuvauksen välillä on ollut selkeä yhteys. Ne kaikki ovat olleet tavallaan löytöelementtejä.
Olen aina ollut erittäin utelias ja jännittävintä minulle, vielä tänäkin päivänä, on löytää ja tutkia uusia maailmoja ja uudenlaisia todellisuuksia, jotka ovat olemassa eri kulttuureissa. Ja kulttuureilla tässä yhteydessä tarkoitan erilaisia subkulttuurisia käytäntöjä, kuten rullalautailua tai valokuvaamista.
Viime aikoina olen löytänyt samanlaisia löytöhetkiä ja tutkimismahdollisuuksia sora-, maastopyörä-, hiihto- ja freeriding-kiipeilyssä. Ja freeridingin kautta löysin hiljattain uudelleen lumilautailun monien vuosien jälkeen.
Siellä on paljon samanlaista tuntemattoman tutkimista, kun vaeltelet takapihalla, metsässä tai pienimmillä sorateillä yrittäessään löytää ajettavaa maastoa. Aina valppaana ja yrittää nähdä mitä kulman takana on.
Valokuvaus
Se oli ehdottomasti rullalautailu, joka johti minut lopulta valokuvaamiseen. Lehdet, elokuvat ja koko kieli, jonka luistelukulttuuri oli itselleen kehittänyt, tuntui oikealta, ja sinäkin halusit olla osa sitä. Valokuvaus oli ehdottomasti jotain, josta tunsin erittäin kiehtovan, ja kuten rullalautailu, se näytti sallivan saman tee-se-itse-mentaliteetin.
Alkuperäinen pääsyni visuaaliseen maailmaan tapahtui kuvaamisen ja editoinnin kautta, mitä tein enimmäkseen alkuaikoina. Jossain arkistossa saattaa olla vielä pari luisteluelokuvaa, jotka onnistuimme ystävien kanssa kasaamaan.
Myöhemmin jossain vaiheessa aloin kantaa mukanani filmikameraa ja dokumentoida minua ja ystäviäni luistelemassa ja hengailussa.
Siitä kehittyi melkein vahingossa joidenkin lookbookien kuvaaminen luistinbrändeille, kuten Control, joka myöhemmin muuttui muotikuvaukseksi aikakauslehtiin ja lopulta Marimekon kaltaisille brändeille.
Koska uteliaisuus on aina ollut minulle päätekijä, aloin pian löytää toisenlaisen muotoilun maailmaa. Sitten se alkoi jokseenkin orgaanisesti sulautua työhöni ja kehitti sitä edelleen sellaiseksi, jota joku voisi kutsua ammattivalokuvauksen uraksi.
Makian kanssa työskentely on tavallaan tuonut minut lähemmäksi sitä, mistä kaikki alkoi rullalautailusta ja lookbookien ammumisesta kaveriporukan kanssa.
Laajuus
Kuten sanoin, kuvan täytyy tuntua minusta todelliselta. Minulla on oltava yhteyspiste siihen, jotta voin samaistua siihen.
Näin minäkin lähestyn kuvien luomista. Yritän esittää tunteet uudelleen itse, kun vangian niitä käsillä olevaan kuvaan. Et voi todella ohjata henkilöä kameran eteen, ellet ymmärrä tunnetta, jonka haluat hänen välittävän.
Kaupan työkalut
Kamerat ovat minulle lähinnä työkaluja. En todellakaan halua kallistaa astetta liikaa tekniselle puolelle vs. tunne- ja intuitiopuolelle.
Tietysti sillä on väliä, mikä kamera sinulla on, mutta minulle tärkeintä on aina ollut se, mitä teet kameralla.
Ammattilaisten vinkkejä
En ole varma, onko minulla oikeita vinkkejä vaatteiden ampumiseen. Enimmäkseen pyrin vain löytämään parhaan kuvakulman tai sommittelun, joka miellyttää silmääni. Silmän kehittäminen vaatii aikaa ja kokemusta. Sillä on myös paljon tekemistä muiden ihmisten mielipiteiden kuuntelemisen kanssa. Suunnittelijat, stylistit ja ihmiset, jotka luovat vaatteita, ovat avainroolissa. Joten kuuntele, omaksu ja integroi tämä kokemus henkilökohtaiseen näkemyksesi siitä, mikä näyttää hyvältä.
Valokuvat:
Otsikkokuva: Jari Hämäläinen
Kuvagalleria 1: Antton Miettinen
Kuvagalleria 2: Jaakko Itäaho
Kuvagalleria 3: Lauri Vassinen
Kuvagalleria 4: Lauri Vassinen
Kuvagalleria 6: Antton Miettinen
Kuvagalleria 7: Tuukka Koski
