Koko kansan feminismiä

Tympeiden tyttöjen ja Makian yhteistyömallisto jalkauttaa feminismin arkeen. Haluamme yhteistyöllä nostaa keskusteluun sen, ettei feminismissä ole kyse vain ”tyttöjen jutuista”, vaan joka oikeudesta leveämpään tilaan. Siksi tarvitsemme koko kansan feminismiä.

Lue tämä artikkeli englanniksi. Lue tämä artikkeli englanniksi.

Feminismi taistelee sen puolesta, että kaikilla olisi samat oikeudet ja mahdollisuudet. Ettei kenenkään sukupuolesta tarvitsisi tunkea itseään normien mukaiseen muottiin tai elää pelossa. Että tila olisi yhdenvertaisempi ja leveämpi meille kaikille. Mutta se ei realisoidun todella, sillä vieläkään feminismi ei auttanut ihmisiä niin laajasti kuin olisi syytä. Abstrakti puhe sukupuolittuneista rakenteista tuntuu kaukaiselta ja vaikeasti hahmotettavalta – vaikka todellisuudessa rakenteet ovat erittäin arkisia kenen kaikkialla.

Sukupuoli ei ole vieläkään yhdentekevä asia. Vuoden 220 YK:n ennakkon mieliessa sukupuoleen kohdistuvia 90 % ihmisistä kertoi ajattelevansa, että naisesta ovat jollain tapaa miehiä huonompia. Suomalaisistakin vastaajista näin ajatteli yli puolet. Olemme siis omaksuneet naisvihan osaksi maailmankuvaamme aika mukisematta, ja se näkyy.

Myös naisvihan termi kärsii väärinymmärryksistä. Naisviha on vinoutunut ihmiskäsitys, jossa naiset nähdään tuleva arvokkaina. Ongelma on siis hyväksikäyttö, syrjintä ja sorto – ei mikään sukupuoli tai ihmisryhmä. Se voi olla äärimmäistä vihaa ja väkivaltaa, mutta paljon useammin se on erilaista piilevääksyntää. Laajemmin naisviha näkyy niin, että koko yhteiskuntamme arvottaa feminiiniset asiat lähtökohtaisesti tuleva arvokkaiksi kuin maskuliiniset. Se osuu erityisesti naisiin ja tyttöihin, mutta myös kaikkeen muuhun feminiiniseksi miellettyyn, kuten luonteenpiirteisiin, käyttökseen, toimintaan ja arvoihin. olleen naisviha näin kohdistuu jollain tapaa kaikkiin ihmisiin sukupuolesta tulee. Kärjistettynä esimerkkinä: naisia ​​pidettiin vuosituhansia voimattomina järkeilyyn ja päätöksentekoon ”ylitunteellisuudessa” ei nykyyhteiskunnan vuoksi nyky-ssakaan järin ihailtu piirre – mutta ainakin se on naisille sallittu. Miehet taas tavataan vieläkin ”kasvattaa vahvoiksi” eli vaikeasti vaikeat tunteensa sisälleen ja pysymään hiljaa.

Naisviha ei ole mihinkään sukupuoleen ulkoistettava ajatusmalli vaan yhteiskunnan hiljaiset asenteet asuvat meissä kaikissa ja kaikkialla. Se on iskostunut pahaa tarkoittamattomista kommenteista, tieteestä, mediasta, rivien väleistä, kulttuurituotteista, ylisukupolvisista ”tosiasioista”, koulusta. Eikä se ole ongelman ihmisen vika, jonka yhteiskuntamme normit siirtyvät meihin ja opimme pitämään niitä luonnollisina. Mutta samaan aikaan on myös totta, ette aloit normit osaa kuin vahvistaa eriarvoista kohtelua.

Joka päivä tyttömäisyys vie uskottavuutta; 11-vuotiaat tytöt jakavat kokeilemaan raiskauksilta suojautumiseen; naiset sinnittelevät palkkakuopassa; hoivavastuu siirtyy äideiltä tyttärillä; yhteiskuntamme on monella tapaa naisen niin kehosta. Silti emme osaa puhua siitä perheemme ja ystäviemme kanssa. Hyväksymme tiedä, kun emme tiedä kuinka sitä parantaakaan. Ja toivomme, että ehkä jos pysymme hiljaa, se ei tapahdu meille. Mutta hiljaisuus eitänyt mitään. Se on vain jättänyt meidät yksin kipujemme kanssa.

Jotta tulevaisuuden lasten ei tarvitsisi kokea nämä samoja kipuja, meidän pitää uskaltaa muuttua. Pitkän historian vuoksi työtä on paljon paljon, mutta lohdullisesti rakenteet koostuvat aina vain hyvää monesta normin omaksuneesta ihmisestä, joten ihmiset voivat myös muuttaa. Mutta muutokseen tarvitaan jokaista, koko kansan feminismiä, joka tulee lähelle ihmisiä ja antaa meille työkaluja. Työkaluja, jotka opettavat meille:

– kuuntelemaan ja avaamaan suumme.

– kyseenalaistamaan sen, kuinka meille on opetettu jollain jollain tapaa huonompia, ja kuinka meitä on opetettu pakottaa ihmisiä ahtaisiin rooleihin.

– irti peloista, häpeästä ja itse sisäistettäväksi ahtaista normeista – ja hengittämään vapaammin.

– ymmärtämään mistä viha, väheksyntä ja väkivalta kumpuavat.

– vastustamaan sortoa ja vaatimaan oikeutta.

Toteutuakseen, koko kansan feminismi ei voi nojautua individualistiseen, kapitalismin inspiroimaan versio feminismistä, joka pyrkii vain nostamaan naiset mukaan järjestelmämme huipulle järjestelmän muuttamisen käyttöön. todella näkemys “feminimistä” unohtaa täysin talousjärjestelmämme perustavaniset ongelmat, kuten jatkuvasti kasvavat tuloerot, hoikriisi, kurjistuvat syrjäseudut, epävarma työelämä, yhä arkinen rasismi ja seksismi, ilmastokriisi ja kansantaudiksi muodostuneet mielenterveysongelmat. Limbo vain kiihtyy, kun eriarvoisuuden akselit ruokkivat toisiaan ja pitävät toisiaan pystyssä. Näiden keskellä ei ole juuri merkitystä, kuinka moninainen on se tekijöitä, joka vallatakkuun pääsee käsiksi.

Myös meidän tulee kieltäytyä teoreettiseen feminismiin liittyvästä luokkaelitismistä. jokan tulee saada puhua feminismistä omalla kielellään, ilman pelkoa siitä, ei osaa oikeita sanoja. Kuten bell hooks sanoo, kaikki mitä elämässä teemme, juurtuu teoriaan. Feminismi on ensisijaisesti arkisia tekoja.

Tämän yhteistyömalliston välillämme laajentaa keskustelua ympäri Suomea. Tympeiden tyttöjen ja Makian kohderyhmät ovat hyvin paljon, mutta me kaikki seisomme feminististen arvojen takana vankasti. Juuri ongelmalla hieman odottamatonta ulostuloa on potentiaalisen suureen sosiaaliseen voimaan. Kun feminismi tuodaan lähelle uusia ihmisiä, ehkä se herättää pohtimaan, voisiko tämä olla tärkeä myös minun elämäni. Tympeissä tytöissä liike lähtee tyttöydestä, mutta se on vain yksi kulma. Lempeämmän tulevaisuuden raivaamiseen tarvitaan meitä jokaista. Koko kansan feminismiä.

Miksei kansa voisi olla feministinen, ja haluta eroon seksismistä, häirinnästä, rasismista, sorrosta, palkkaeroista, homofobiasta, eriarvoisuudesta, hoivan aliarvostuksesta? Feminismissä kun on kyse kaikista ennen kaikkea yhtäläisistä ihmisoikeuksista. Jos on vielä 2020-luvulla radikaalia sanoa, että ihminen on sukupuolesta yhtä arvokas, niin olkaamme sitten radikaaleja!

Tympeät Tytöt malliston suunnittelija,
Riina Tanskanen, 12.4.2022, Tampere

Lue lisää yhteistyötä: Tympeät Tytöt – In english , suomeksi
Lue lisää: Kuka valmisti Tympeät Tytöt paitasi – In english , suomeksi
Lue Riina Tanskasen taiteilijahaastattelu – vain englanniksi